Perusopetuslain ja opetussuunnitelman muutokset voimaan 1.8.2023
Perusopetuslain 26. pykälän muutoksen myötä opetuksen järjestäjän tulee ennaltaehkäistä ja seurata oppijoiden poissaoloja sekä puuttua niihin aiempaa suunnitelmallisemmin. Samalla myös perusopetuksen opetussuunnitelma kokee päivityksen, joka ohjaa opetuksen järjestäjiä tarkentamaan ja yhdenmukaistamaan poissaoloihin puuttumisen toimintamallejaan valtakunnallisesti. Nämä muutokset tulevat perusopetuksessa voimaan 1.8.2023 alkaen.
Lakiin ja opetussuunnitelmaan tehdyt päivitykset ovat osa kansallista sitouttavan kouluyhteisötyön kehittämistä (SKY), jota toteuttavat yhteiskehittämisen menetelmin opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvi, sekä erilaiset pilottihankkeet. Sitouttavan kouluyhteistyön tavoitteena on tukea oppilaiden kouluun kiinnittymistä ja läsnäoloa, vähentää poissaoloja, sekä kehittää käytänteitä, jotka yhdenmukaistavat poissaolojen seurantaa ja tilastointia.
Syvempää ymmärrystä koulupoissaoloihin – tavoitteena tiedon standardointi
SKY-kehittämistyössä on mukana yhteensä 24 pilottihanketta, joihin osallistuu 126 opetuksen järjestäjää. Yksi piloteista on KouluKunnossa-hanke, jossa oppijoista kerättyä tietoa ja Wilman dataa hyödynnetään kehittämistyössä poissaolojen vähentämiseksi ja oppimisarjen hyvinvoinnin lisäämiseksi.
“Koulupoissaoloihin ilmiönä on havahduttu jo vuosia sitten: kunnissa on mietitty toimintamalleja koulupoissaoloihin puuttumiseen, mutta teeman ympärillä ole ollut yhtenäistä näkemystä esimerkiksi siitä, mitkä poissaolot tai millaiset poissaolomäärät ovat huolestuttavia”, kertoo alueellinen kehittämispäällikkö ja KouluKunnossa-hankkeen projektipäällikkö Niina-Kaisa Perälä.
Koulupoissaolot ovat viime vuosina lisääntyneet. KouluKunnossa-hankealueella hukattiin vuoden aikana Wilmaan kertyneen tiedon mukaan 1400 kouluvuotta opetusta poissaolojen johdosta, mikä tarkoittaa noin 1,35 miljoonaa oppituntia, Niina-Kaisa kertoo.
Poissaolot toimivat indikaattorina lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilanteesta, sillä poissaolot ovat oire jostakin. Mutta mistä – muun muassa sitä halutaan hankkeen avulla selvittää:
“Nykyajassa tieto on avain kaikkeen. Poissaolot ovat asiana sellainen, ettei voida niin sanotusti tietää mitään ellei tiedetä mitään, eli tarvitaan dataa. Kehittämistoimia isossa kuvassa tehdessä on hyödyllistä tietää, miksi lapset ovat poissa koulusta ja mitä syitä taustalla on”, Niina-Kaisa toteaa.
Onnistuneen kehittämistyön pohjana korostuvatkin tiedolla johtaminen ja yhtenäisen kokonaiskuvan muodostaminen. Poissaolotietoja dokumentoidaan tällä hetkellä ympäri Suomea oppilastietojärjestelmään, kuten Wilmaan, kattavasti, mutta yhteiset käytänteet puuttuvat: osana sitouttavan kouluyhteisötyön kehittämistä löydettiin yli 60 erilaista poissaolojen kirjaamistapaa, vaikka sisällöllisesti poissaolosyyt eivät eroa toisistaan.
“Tiedon kansallinen standardointi on tarpeen, jotta valtakunnallisella tasolla voidaan ymmärtää paremmin nykytilaa, sekä tehdä johtopäätöksiä ja toimintasuunnitelmia yhtenäisen tiedon pohjalta. Olemme Wilmalla aktiivisesti mukana alan keskusteluissa, kehitystyössä ja yhdessä tekemisessä”, Wilman koululiiketoimintajohtaja Teemu Lehtonen sanoo.
Pilotoinnissa yhtenäinen poissaololuokitus
Tiedon yhtenäisyyden haastetta on ratkaistu pilotoimalla kuntien Wilma-järjestelmissä yhtenäistä viiden merkinnän poissaololuokitusta. Pilotoinnit toteutettiin KouluKunnossa-hankekunnissa Länsi-Uudellamaalla sekä SKY:n pilotissa Varsinais-Suomessa. Luokituksen toimivuutta onkin testattu kattavasti.
“Olemme tehneet työtä sen eteen, että Suomeen saataisiin yhteisiä tiedonkäsittelyn malleja. Hankkeessa luotua poissaololuokitusta ovat kommentoineet muun muassa kansallinen työryhmä, opetus- ja kulttuuriministeriö, sekä hankekuntien rehtorit, kouluhallinto ja opettajisto. Myös pohjoismainen yhteiskehittäminen ja kannanotto on seurannut tiiviisti mukana, jotta valikko olisi myös Pohjoismaissa mahdollisimman yhtenevä”, Niina-Kaisa taustoittaa.
Yhdenmukainen dokumentointi mahdollistaa ymmärryksen nykytilasta ja tietoon pohjautuvat toimenpiteet
“Perusopetuslain 26. pykälän muutoksen mukanaan tuoma opetuksen järjestäjän velvollisuus ennaltaehkäisevään toimintaan vaatii tulevaisuudessa aivan erilaista lähestymistapaa. Meidän onkin pakko löytää tapoja pystyä ennakoimaan tapahtumia, eikä vain reagoida niihin. Tästä syystä haluamme Wilmalla olla mukana edistämässä hankkeita, joilla luomme pohjaa tälle tarvittavalle muutokselle”, Teemu avaa.
Tällä hetkellä Wilman työryhmässä tutkitaan tarkemmin millaisia tarpeita uudistukset tuovat mukanaan:
“Olemme aiemmin keväällä tutustuneet sitouttavan kouluyhteisötyön tavoitteeseen tukea läsnäoloa ja vähentää poissaoloja perusopetuksessa, SKY-toimintaan sekä kansallisen läsnäolomallin alustaviin suuntaviivoihin. Lähdemmekin seuraavaksi tutkimaan, kuinka voimme Wilmassa tukea tiedon standardisointia mahdollisten muutosten ja uusien mallien avulla”, Wilman tuotepäällikkö Joakim Pesola kertoo.
Tiedon hyödyntäminen mahdollistaa myös jatkuvasti parempia työkaluja opetusalan ammattilaisten käyttöön, sillä standardoitua dataa on mahdollista hyödyntää useista eri näkökulmista. Yksi näistä voisi olla myös opiskeluhuollon kansallinen kehittäminen ennakoivaan suuntaan.
“Olemme hankealueella kehittäneet tiedolla johtamisen työvälineitä hyödyntämällä jo olemassa olevaa dataa. Tiedämme nyt esimerkiksi, että erilaiset ilmiöt, kuten poissaolot kasautuvat erilaisiin oppilasryhmiin. Nämä oppilasryhmät kuitenkin vaihtelevat kuntien ja koulujen välillä. Tämä tieto ohjaa meitä tekemään oikeanlaisia toimia oikeissa paikoissa. Laadukas tieto on avain lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseen”, Niina-Kaisa toteaa.