Kannustava palaute kasvun ja oppimisen tukena
Kotiin saaduissa Wilma-viesteissä kerrotaan usein koulussa tapahtuvista asioista: tulevista koepäivistä, kotitehtävistä, tapahtumista ja oppimisen arjesta. Tämän lisäksi ne sisältävät tietoa myös poissaoloista, myöhästymisistä ja mahdollisista häiriöistä.
Palaute on merkityksellistä meille jokaiselle, ja koululta saaduilla viesteillä on suuri vaikutus siihen, miten lapsi tai nuori näkee itsensä oppijana. Jos viestit ovat sävyltään jatkuvasti negatiivisia, voi oppijan minäkuva ajan myötä vääristyä, jolloin hän alkaa uskomaan ja toteuttamaan saamaansa negatiivista palautetta. Jos taas viestit ovat myös positiivisia, jää oppijalle myönteisempi kuva omasta osaamisestaan. Kannustava palaute auttaa kehittämään itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota, sekä luomaan psykologisesti turvallisempaa oppimisympäristöä, jossa on lupa myös epäonnistua.
Helsingin yliopiston aiemman tutkimuksen mukaan lasten heikkoudet ovat painottuneet koulumaailman viestinnässä liikaa, samalla kun huoltajat kaipaavat tasapainoisempaa sekä kannustavampaa palautetta oppijoista. Vanhemmat myös kokivat saavansa kannustavaa palautetta vähemmän, kuin opettajat vastasivat antavansa.
Viime vuonna toteutetussa Wilman yli 65 000 vastaajan käyttäjätutkimuksessa Wilma-viestinnän sävy koettiin kuitenkin jo varsin positiiviseksi: noin 41 % kaikista vastaajista koki viestinnän olevan neutraalia ja 30 % piti sitä sävyltään myönteisenä. Enimmäkseen kielteisenä sen koki vain 2 % vastaajista.
Onnistunut viestintä vaatii ja kehittää yhteistyötä – työkaluna voivat olla myös positiiviset Wilma-merkinnät
Wilman avulla oppilaitoksen on helppo tavoittaa vanhemmat asiassa kuin asiassa nopeasti ja tehokkaasti. Huoltajan on helppo seurata missä mennään, kun oppijan koulunkäyntiin liittyvät tiedot näkyvät kootusti yhdessä paikassa.
Opettajat voivat kokea ohjelmiston työtä helpottavana tiedonlähteenä: aikaa säästyy, kun kokonaisuus oppijan polusta näkyy Wilmassa, eikä esimerkiksi oppimisvaikeuksien taustoja tai muuta tilannetta tarvitse erikseen kysellä muualta. Wilma-merkintöihin ja -viestintään voi kuitenkin olla toisinaan vain rajallisesti aikaa, sillä tärkeämpää ajankäyttöä ovat itse opetustyö sekä vuorovaikutus oppijoiden kanssa.
Huoltaja ei puolestaan pääse todistamaan koulupäivän aikana tapahtuvaa vuorovaikutusta, jolloin ainoa tieto sen sujumisesta saattaa tulla vauhdilla kirjoitetusta Wilma-viestistä. Päivän aikana tapahtuneet positiiviset asiat saattavat jäädä huonon Wilma-viestin varjoon. Tutkimuksen mukaan vanhemmat eivät suurimmaksi osin myöskään kaipaa viestintää yhtä usein kuin opettajat.
Viestinnän tukena ymmärrys ja yhteiset pelisäännöt
Viestinnässä – myös Wilman välityksellä tapahtuvassa – syntyy helposti väärinkäsityksiä. Väärinymmärrykset voivat johtua osittain siitä, että sähköiseen viestintään ei aina kiinnitetä samalla tavalla huomiota kuin kasvokkain tai puhelimessa tapahtuvaan kanssakäymiseen. Esimerkiksi viestin sävy saatetaan tulkita erilaiseksi kuin lähettäjä on sen tarkoittanut. Ratkaisun avaimet saattavat löytyä digitaalisen viestinnän ymmärryksen ja koulutuksen lisäämisestä – onhan positiivinen ja rakentava digitaalinen kommunikaatio myös opettajan työhyvinvoinnin tuki.
Olemme Wilma-tiimissä kiinnittäneet huomiomme tähän haasteeseen ja luoneet avuksi kaksi opasta, jotka voit ladata käyttöösi alta:
Toinen syy väärinkäsityksiin lienee se, että Wilmaa ei ole oppilaitoksessa säädetty yhteisesti toimimaan niin kuin opettajat ja huoltajat sen haluaisivat toimivan. Kunnat ja kaupungit valitsevat ja määrittävät omaan Wilma-ympäristöön omat tapansa toimia. Wilmaan on esimerkiksi mahdollista asettaa käyttöön valmiita merkintöjä – niin positiivisia kuin negatiivisia – jotka ovat saatavilla nopeasti, kun opettaja haluaa antaa palautetta. Positiivinen palaute voi liittyä vaikkapa ryhmätyöhön, koulutyöhön keskittymiseen tai oppimisasenteeseen, kuten “Teit parhaasi, hyvä!” tai “Sait toiset iloisiksi: kiitos!”.
“Olen itsekin vanhempana nähnyt, kun koulu käyttää aktiivisesti valmiita merkintöjä. Se kertoo nopeasti missä mennään ja herättää myös kotona todella kivasti keskustelua koulunkäynnistä”, kertoo Wilman koululiiketoiminnan johtaja Teemu Lehtonen.
Case: Nurmijärvi – Positiiviset Wilma-merkinnät parantavat vuorovaikutusta ja tukevat opettajien työhyvinvointia
Nurmijärvellä hyödynnetään vahvasti positiivista pedagogiikkaa muun muassa Huomaa hyvä -käytäntöjen avulla ja Wilma on kunnassa valjastettu positiivisen viestinnän työkaluksi. Ideana on, että myös oppimishaasteiden kanssa painivien oppilaiden vahvuuksia tunnistetaan ja heitä kannustetaan yhtäläisesti muiden oppijoiden kanssa.
“Opettajien virkavelvoitteeseen kuuluu tiettyjen asioiden kirjaaminen, mutta ihmisten välisen vuorovaikutuksen kannalta on tärkeää, että rakentavan tai ikävämmän palautteen lisäksi mukana on vähintään yhtä paljon hyvää palautetta. Tällä tavalla vahvistamme kodin ja koulun yhteistyötä”, toteaa Nurmijärvellä positiivisen viestinnän kehittämisryhmässä mukana ollut rehtori Pia Rauha.
Kehittämistyöstä saadut käytännön vinkit positiivisen viestinnän käyttöönottoon ovat:
- Varmistakaa kunnassa ensin yhteinen näkemys.
- Varatkaa pääkäyttäjälle tarpeeksi työaikaa.
Wilman uudistuva viestitoiminto tukee entistä parempaa viestintää
Haluamme Wilma-tiimissä auttaa vähentämään viestintään käytettyä aikaa sekä yleisesti tukea parempaa viestintää. Wilmassa on tunnistettu myös joitakin sujuvaa viestintää haastavia elementtejä, joiden kehittämiseen keskitymme jatkossa. Tulevaisuudessa Wilma-viestintä tulee irtautumaan täysin omaksi palvelukseen, mikä näkyy loppukäyttäjälle parantuneena käyttökokemuksena, Teemu Lehtonen kertoo.
“Keskeinen elementti tämän muutoksen taustalla on puhtaasti teknologian uudistaminen, mikä takaa palvelun toiminnan ja kehittymisen myös jatkossa. Isossa merkityksessä on tottakai myös se, että pystymme paremmin täyttämään asiakkaiden toiveet uusista ominaisuuksista, joiden toteuttaminen olisi ollut nykyisellä teknologialla haastavaa”, hän avaa.
Virhe! Tietoja ei voitu hakea. Yritä myöhemmin uudelleen.