Taas on tullut aika pysähtyä miettimään, miltä tuleva vuosi näyttää opetuksen ja siihen liittyvän digitalisaation osalta. Teknologiakehityksen näkökulmasta kulunut vuosi on on ollut todella vauhdikas, eikä tahdin hidastumista ole näkyvissä myöskään tulevaisuudessa. Viime vuoden vastaavan blogikirjoitukseni pariin voit palata täältä.
Tekoälystä oppimisen tukeen – digitaaliset palvelut mukana opetusarjessa
Teknologisten ratkaisujen kehitys on värittänyt kulunutta vuotta paitsi yhteiskunnassa yleisesti, myös opetusalalla. Erityisesti tekoäly on haastanut meitä ajattelemaan opetusta ja oppimista uudella tavalla, ja vuonna 2025 vastaava kehityssuunta tulee varmasti jatkumaan. Tekoäly tarjoaa uusia työkaluja erityisesti henkilökohtaisen oppimisen ja arvioinnin parantamiseksi, ja muuttaa jo nyt tapaa, jolla oppilaat oppivat ja opettajat opettavat:
- Kansainvälisen tutkimuksen mukaan yhä useampi opettaja käyttää tekoälyä opetuksen tukena ja oppijoiden suoritusten seuraamisessa.
- Suomessa työn alla ovat Opetushallituksen tekoälysuositukset tukemaan opetuksen ja oppimisen kehittämistä.
Uskon, että opetusalan työkalujen markkinaan alkaa yhä enemmän ilmestyä teknologisesti rikastettuja digitaalisia oppimisympäristöjä, joissa järjestelmä muokkaa oppijoiden ja opettajien vuorovaikutusta, sekä tukee oppimisen personointia. Käynnissä on myös mielenkiintoisia tutkimushankkeita, joissa etsitään keinoja teknologian hyödyntämiseen opetuksen apuna.
Yksi tulevan vuoden isoimmista muutoksista tulee kuitenkin olemaan oppimisen tuen uudistus. Lakimuutoksen myötä koko oppimisen tuen prosessi ollaan Suomessa uudistamassa kaikilla koulutusasteilla, varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Uudistuksen ytimessä on paitsi itse tuen prosessin keventäminen, myös ryhmäkohtainen ja oikea-aikainen tuki. Kaikesta tulee jatkossa jäädä näkymään myös digitaalinen jälki, joka kulkee oppijan rinnalla koko oppivelvollisuuden ajan.
Oppimisen tuen uudistus kasvattaa monin tavoin tarvetta digitaalisille palveluille, joilla tuen prosessia ja merkintöjä voidaan sujuvoittaa ja yksinkertaistaa. Wilma on opetusarjen työkaluna keskeisessä osassa hallinnollisten prosessien sujuvuutta. Järjestelmän avulla on mahdollista vähentää opetushenkilöstön hallinnollista taakkaa, luomalla arviointi- ja kirjaamistyön tueksi kevyemmät standardoidut prosessit.
Tasapainoa teknologiakehityksen ja hyvinvoinnin välille
Vastapainona digitalisaation nopealle kehitykselle pohdinnassa on yhä vahvemmin lasten ja nuorten hyvinvointi digitalisoituvassa opetuksessa. Jo tälläkin hetkellä voimme nähdä aiheeseen liittyen voimakkaitakin reaktioita vastakkaiseen suuntaan: esimerkiksi Ruotsissa hallitus suunnittelee lakimuutosta, jonka myötä puhelimet kiellettäisiin koulupäivän ajaksi kokonaan. Myös Suomessa aihe on ajankohtainen, ja tuoreiden lakimuutosten tavoitteena on rajata mobiililaitteiden käyttöä vahvasti. Samalla on kuitenkin tärkeää huomioida, että digitalisaatio voi tuoda monille oppijoille mielekkyyttä oppimiseen, parantaen oppimiskykyä ja hyvinvointia.
Toinen iso vastapaino jatkuvalle teknologian kehittymiselle on opettajiin kohdistuvien vaatimusten jatkuva kasvu: opettajien täydennyskoulutukseen ja toimintatapojen muutokseen kohdistuva paine on jo nyt valtava, ja ensi vuodelle kaavaillut lainsäädännön muutokset tulevat kasvattamaan tätä kuormaa entisestään. Samaan aikaan valtakunnallisella tasolla opettajien täydennyskoulutuksiin kohdennettuja resursseja ollaan leikkaamassa.
Tasapainon löytäminen teknologiakehityksen ja hyvinvointinäkökulman välille tulee näin ollen olemaan avainasemassa monessa opetusarkeen vaikuttavassa pohdinnassa. On helppo ennustaa, että ensi vuonna keskeinen keskustelunaihe tulee olemaan opettajien jaksaminen, sekä kyky ja resurssit opettaa lapsille ja nuorille tarvittavaa osaamista. Esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön esteenä koetaan tuntien valmisteluajan riittämättömyys sekä puutteelliset taidot. Onkin tärkeää yhdessä varmistaa, että opettajat saavat riittävästi tukea uuden teknologian omaksumiselle. Näin mahdollistetaan sujuva siirtyminen kohti tulevaisuuden digitaalisia oppimisympäristöjä.
Teknologiaratkaisut tukevat opetuksen järjestäjiä tulevaisuuden tavoitteissa
Opetuksen järjestäjien kamppaillessa kiristyvän talouden tuomien haasteiden kanssa, yksityisen sektorin rooli kasvaa merkittävästi. Kunnissa ja kaupungeissa aika ja muut resurssit eivät enää riitä suunnittelemaan, miten eri järjestelmät toimivat parhaiten keskenään, tai kartoittamaan työkalujen käytön kaikkia mahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestelmätoimittajien, kuten Wilman, tuki opetuksen järjestämisen prosessien standardoinnissa, uudistamisessa ja keventämisessä on jatkossa yhä tärkeämpää.
Olemme Wilmalla mukana luomassa yhdessä parempia toimintatapoja paitsi kehittämällä omaa toimintaamme asiakaslähtöisesti, myös tuomalla yhteen eri toimijoiden tarjoamia palveluita, huomioimalla etenkin käytettävyysnäkökulman sekä tiedon liikkumisen järjestelmästä toiseen.
Muutoksen keskellä myös rikollinen toiminta on ottamassa uusia kierroksia, kun digitaalisia palveluita yritetään voimakkaammin häiritä ja kaataa. Samalla käyttäjätunnusten kalastelu ja erilaiset huijausyritykset yleistyvät huimaa vauhtia, etenkin tekoälyn tuomien mahdollisuuksien kautta. Tämä asettaa meidät palveluntarjoajana ison haasteen eteen: samaan aikaan kun palveluiden käytettävyyden ja tiedon liikkuvuuden tulisi tehostua, yhtä lailla niihin kohdistuvia varotoimia ja turvallisuuden tasoa tulee lisätä. Järjestelmäkehitystä onkin tehtävä tietoturva- sekä tietosuojanäkökulma edellä – vaikka ne välillä tuntuisivatkin haastavan käytettävyyttä.
Vuosi 2025 tulee varmasti olemaan vähintään yhtä vauhdikas kuin kulunut vuosi ja toivon, että muutoksen pyörteissä muistamme pitää keskiössä lapsen edun ja sen edellytyksenä opetushenkilökunnan ja huoltajien jaksamisen. Me Wilmalla olemme sitoutuneet tekemään oman osamme ja tuemme parhaan kykymme mukaan myös muita onnistumaan siinä.
Oikein onnellista ja hyvää uutta vuotta toivottaen, Teemu Lehtonen
Suosittelen tutustumaan myös: