Tutkiva lähestymistapa ja kokeellisuus ovat kaikilla opetuksen asteilla merkittäviä lähestymistapoja luonnontieteiden opiskeluun. Tämän lisäksi ympäristöopin OPS eli opetussuunnitelma, johon luonnontieteelliset ilmiöt sisältyvät, painottaa 1.-2. -luokilla leikin merkitystä oppimisessa, ja 3.-6. -luokilla draama ja tarinallisuus ovat vahvasti läsnä.
Luokanopettajat usein kuitenkin tuntevat, ettei heillä ole riittävästi osaamista luonnontieteiden, etenkään kemian ja fysiikan ilmiöiden kokeelliseen tutkimiseen lasten kanssa. Vaikka opettaja tuntisi hallitsevansa hyvin luonnontieteiden sisällöt ja niihin liittyvän tutkivan toiminnan, leikin liittäminen luonnontieteisiin koetaan usein vaikeana.
Tässä blogitekstissä pohdin, miten Wilman ja Kide Sciencen vuoden 2023 yhteistyö voi helpottaa lapsen kokoisen tutkivan toiminnan tuomista leikin ja tarinallisuuden kautta alakouluun.
Helpotusta opettajan suunnittelutyöhön
Kide Sciencen ja Wilman yhteistyössä opettajille tarjoamat kokeelliset tutkimukset parhaimmillaan helpottavat opettajien suunnittelutyön määrää ja antavat lapsille mahdollisuuden oppia tutkivan toiminnan kautta luonnontieteitä ja tutkimisen taitoja. Leikkiin ja tarinallisuuteen perustuva pedagoginen lähestymistapa voi tukea lasten käsitystä itsestään osaavana ja pystyvänä tutkivana oppijana. Lisäksi lapsille voidaan tarjota monipuolisia mahdollisuuksia kiinnostua luonnontieteistä.
Luonnontieteet edelleen kamppailevat sen kanssa, että lapset ja nuoret eivät ole niistä kiinnostuneita. Samaan aikaan yhteiskunta ja kestävä tulevaisuus ovat vahvasti riippuvaisia luonnontieteistä ja teknologiasta sekä yksilöiden tiedostavien valintojen että tieteen ja teknologian huippuosaajien kautta. Syitä kiinnostuksen puutteeseen on lukuisia, mutta yksi on, että luonnontieteet koetaan vaikeina ja omasta elämästä etäisinä.
Sen sijaan, että lapsi yritetään saada mukautumaan tieteen maailmaan, Kide Science tuokin luonnontieteet lapsen maailmaan ja käsittelee niitä tavoilla, jotka ovat ominaisia pienille lapsille: tutkiminen, toiminnallisuus, tarinallisuus ja leikki.
Stop tiedetempuille!
Kide Sciencen tutkimuksissa ei pyritä saamaan aikaan näyttäviä tiedetemppuja, vaan tukemaan lasten luontaista uteliaisuutta luonnontieteellisiä ilmiöitä kohtaan. Tämä tapahtuu kiinnittämällä huomio pieniin jokapäiväisiin seikkoihin, joiden läheinen tarkastelu tuottaa suuria oivalluksia.
Eräs opettaja kertoo seuraavaa kokemuksestaan Kide Science aktiviteettien parissa:
”Ajattelin ensin, että eihän tämä suolan liukenemisen havainnoiminen voi olla lapsista kovin kiinnostavaa. Mutta kun tilanteeseen liitti tarinan ja arvoituksen ratkomisen, lapset olivat käsittämättömän sitoutuneita tarkastelemaan suolan liukenemista veteen. Kun he spontaanisti huomasivat, että vedenpinta nousee, kun suolaa liuottaa paljon veteen, riemu suorastaan raikui luokassa.”
Tarina motivoi vahvasti lapsia tutkimiseen, mutta tarinan merkitys on pedagogisesti monitahoisempi. Tarina kulkee punaisena lankana läpi kokeellisen työskentelyn ja antaa opettajalle kehyksen, jossa lasten työskentelyä voi tukea tarinan kautta. Tämä punainen lanka on kirjoitettu aktiviteetin ohjeisiin auki ja opettajalle on ehdotettu tapoja hyödyntää tarinaa tutkimisen edistäjänä.
Kokeellisten tutkimusten suunnittelu alusta alkaen on vaivalloista
Kokeellisuuden yhdeksi merkittäväksi haasteeksi koetaan kokeellisten töiden suunnittelu: motivoivien ja pedagogisesti korkealaatuisten työohjeiden löytäminen on vaivalloista ja ei ole takuuta, että ohjeet toimivat. Tämä tarkoittaa, että jokainen tutkimus tulee testata itse etukäteen. Tavallisesti löydettävissä on huomattavasti suurempi määrä työohjeita yläkouluikäisten ja sitä vanhempien tiedekasvatukseen. Valmista materiaalia, joka ottaa huomioon alakouluikäisen tai sitä nuoremman lapsen, on verrattain vähän. Tästä syystä työohjeeseen täytyy usein tehdä muutoksia, jotta pienet lapset pystyvät sen mielekkäästi toteuttamaan.
Eräs opettaja kertoo seuraavasti haasteistaan työohjeiden kanssa:
“Olin päättänyt toteuttaa lasten kanssa kokeellisen tutkimuksen, joka liittyi tasapainoon. Olin nähnyt YouTubessa hauskan videon, jossa limsapullon päälle muodostetaan karusellimainen rakennelma muovailuvahapallojen ja grillitikkujen avulla. Rakennelma tasapainotteli pullon korkin päällä hämmästyttävästi vain yhden ainokaisen hammastikun varassa. Hankin välineet ja aloin tehdä oppilaiden kanssa koetta. Muovailuvaha kuitenkin oli niin pehmeää, että tikut tulivat läpi palloista tai ne tipahtelivat grillitikkujen päistä. Tutkimus epäonnistui täysin ja oppilaat pettyivät.”
Jokaiselle, joka on tehnyt lasten kanssa kokeellista ja tutkivaa luonnontieteiden opiskelua, yllä kuvattu tilanne on todennäköisesti samaistuttava. Verkosta löytyneet näyttävät kokeet eivät onnistukaan, jonka vuoksi sekä lasten että opettajien into tehdä kokeellisuutta lässähtää.
Tuotettu ja testattu opettajaa varten
Kide Science pyrkii helpottamaan opettajan työtä tarjoamalla käyttöön laajan valikoiman STEAM-opetuksen (Science, Technology, Engineering, Art and Math) kokeellisia tutkimuksia. Kaikki työohjeet on testattu lasten kanssa, joten ne varmasti toimivat ja soveltuvat pienillekin oppijoille. Tämän lisäksi jokainen aktiviteetti perustuu tarinaan ja lapset pääsevät leikkimään tutkijoita. Tarinallisuuteen ja leikkiin perustuvan työtavan takana on useiden vuosien tieteellinen tutkimus varhaisesta tiedekasvatuksesta.
Kide Sciencen lähestymistapa vie luonnontieteet ja tutkimisen lapsen tasolle, jolloin jokainen lapsi voi kokea onnistumisen iloa ja tuntea osaavansa.
Wilma Linksin kautta varhaiskasvatuksen sekä 1.-2.-luokkien opettajat saavat vuonna 2023 ilmaiseksi pääsyn Kide-alustan tarinallisiin tuokiosuunnitelmiin ja tutkimuksiin, joista jokainen sisältää video-ohjeistuksen, tarinat, vinkit eriyttämiseen ja tarvikelistat.
Kirjoittaja FT Jenni Vartiainen työskentelee Helsingin yliopistolla yliopistonlehtorina ja tutkii leikillistä tiedekasvatusta. Lisäksi Jenni on yksi Kide Sciencen perustajista. Kide Science perustuu Jennin väitöstutkimukseen.
Virhe! Tietoja ei voitu hakea. Yritä myöhemmin uudelleen.