Tiedon hyödyntämisen trendi on kasvava
Tietoon tukeutuva kasvatustyö auttaa tunnistamaan oppijoiden vaikeat tilanteet ajoissa, jolloin haasteisiin voidaan puuttua jo ennen ongelmien kasvamista. Tiedon valjastaminen kasvatuksen ja oppimisen avuksi tukee niin oppijaa, opettajaa kuin muita koulumaailman ammattilaisia.
Wilman Opettajakyselyn mukaan opetusalalla työskentelevistä 75% kokee erilaisten digitaalisten työkalujen helpottavan työtään. Wilma on käytössä noin kahdella miljoonalla suomalaisella ja järjestelmään kertyvä oppijatieto on tärkeä osa sitä kokonaisdataa, jonka pohjalta erilaisten ennakoivien ja ohjaavien analyysien tekeminen on mahdollista.
”Olemassa olevasta datasta voitaisiin saada todella merkittävää hyötyä koulumaailmassa jo tänä päivänä, mikäli sitä lähdettäisiin hyödyntämään ratkaisuhakuisesti yhdistettynä tutkimustyöhön. Tämän takia hankkeet kuten KouluKunnossa ovat erityisen arvokkaita ja viitoittavat tietä kohti parempaa tulevaisuutta”, korostaa Wilman koululiiketoiminnan johtaja Teemu Lehtonen tiedon hyödyntämisen tärkeyttä.
Kiinnostus datan hyödyntämiseen ja tiedolla kasvattamiseen kasvaa jatkuvasti. Näin on myös Länsi-Uudenmaan kahdeksan kunnan yhteisessä KouluKunnossa-hankkeessa, jonka tavoitteena on dataa hyödyntämällä sitouttaa yhä useampi oppilas entistä paremmin koulunkäyntiin ja luoda kaikille mielekkäämpiä oppimisympäristöjä.
“Lasten, nuorten ja perheiden palveluita kehittäessä ollaan erittäin kiinnostuneita tiedon hyödyntämisestä. Tiedolla johtaminen on melko uudenlainen lähestymistapa sivistyspalveluissa ja se vaatii yhteisen ymmärryksen luomista siitä, mihin dataa voitaisiin käyttää. Data auttaa löytämään ne kohdat, joihin meidän tulisi kiinnittää huomiota. Jotta datan antamaa tietoa voidaan ymmärtää, tarvitaan aina mukaan myös se hiljainen tieto, se asiantuntijuus ja ymmärrys mikä meillä kouluissa jo on. Data ei siis yksinään tee mitään, vaan ihmiset tekevät muutoksen”, toteaa KouluKunnossa-hankkeen projektipäällikkö Niina-Kaisa Perälä.
KouluKunnossa-hankkeessa lähtökohtana koulupoissaolot ja niiden yhteys hyvinvointiin
Koulupoissaolojen määrän kasvu ja niiden yhteys hyvinvointiin on paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti tunnistettu ilmiö. KouluKunnossa-hanke pyrkii sitouttamaan oppijoita koulunkäyntiin ja luomaan mielekkäämpiä arki- ja oppimisympäristöjä kaikille varhaiskasvatuksessa, sekä esi- ja perusopetuksessa.
“Tavoitteemme on antaa ‘100 vuotta enemmän opetusta’, mikä tapahtuu vähentämällä koulupoissaoloja, jolloin opetus saavuttaa enemmän oppijoita. Tutkimuksemme mukaan hankealueella hukattiin vuoden aikana yhteensä 1 180 kouluvuotta opetusta poissaolojen johdosta. Tämä tarkoittaa noin 1,14 miljoonaa oppituntia”, Niina-Kaisa kertoo.
Kehittämistyötä koordinoi moniammatillinen tiimi, ja yhteisen ymmärryksen luominen on tärkeää. Työn alussa huomattiinkin tarve kokonaiskuvan muodostamiselle ja vertailukelpoisen tiedon keräämiselle.
“En aluksi löytänyt vastauksia kysymyksiin: miten paljon poissaoloja kunnissa on, tai vertailevaa tietoa siitä, mikä on paljon ja mikä on vähän? Dataa pitää saada järjestelmistä ulos, jotta voidaan ymmärtää käsillä olevaa ilmiötä tai asettaa minkäänlaisia tavoitteita muutokselle. Tähän tarvitaan kieltä, lukuja ja numeroita, joita pystyy ymmärtämään myös koulun ulkopuolella”, Niina-Kaisa sanoo.
Apuna oppimisvalmiuksien testit ja Wilmaan kertynyt data
Pelkkä tieto lasten läsnäolosta ei vielä kerro riittävästi. Tarvitaan selittävää tietoa siitä, miksi lapsilla on vaikeuksia kiinnittyä koulunkäyntiin ja mihin nämä vaikeudet vaikuttavat. Hankkeessa tietoa kerätään lapsen matemaattisia perustaitoja ja lukusujuvuutta mittaavalla standardoidulla testillä, joka on kehitetty Turun yliopistossa. Lisäksi hyödynnetään oppijoista Wilmaan kertyviä arvosanatietoja ja tuntimerkintöjä. Kerran vuodessa oppijat täyttävät myös erillisen hyvinvointikyselyn. Tiedonkeruun malleja on yhtenäistetty hankekuntien välillä, jolloin dataa voida luokitella ja tulkita luotettavasti.
“Tiedon keräämiseen liittyy, etenkin alkuvaiheessa, myös haasteita. Hankkeessa olemme voineet tarvittaessa tukea mukana olevia kuntia, jotta dataa saadaan yhteisen mallin mukaan kerättyä”, Niina-Kaisa avaa.
Tiedon yhtenäistämisen ohessa vähennettiin onnistuneesti myös opettajan manuaalista kirjaamistyötä: hankekunnissa Wilman poissaololuokat avattiin näkyviin poissaolomerkintöihin ja huoltaja voi heti valita poissaolon syyn, sen sijaan että opettajan tulisi merkitä se erikseen.
Kerätty tieto on koottu yhteen hankkeen digitaaliselle alustalle, joka sisältää dataa noin 15 000 oppijasta. Alustalla tietoa voidaan tarkastella, suodattaa ja hyödyntää erilaisten analyysien ja ohjaavien toimenpiteiden tekemisen tukena. Dataa voidaan tarkastella eri tasoilla, jolloin se palvelee koko kunnan perusopetuksen kehittämistä sekä koulujen oman toiminnan kehittämistä. Alusta otetaan käyttöön loppusyksystä 2022.
Tieto auttaa lapsen tuen tarpeen ennakoinnissa, oppimistarpeissa ja resurssikysymyksissä
Opettajat tietävät omasta luokastaan ne oppijat, jotka tarvitsevat tukea oppimiseen ja kouluun kiinnittymiseen, huomauttaa Niina-Kaisa. Digitaaliselle alustalle yhteen kerätyn tiedon avulla näkökulmaa voidaan laajentaa ja verrata keskenään erilaisia alueita, joihin myös tulee erilaisia oppijoita.
“Uskon, että tällaisen datan saaminen auttaa meitä tunnistamaan aikaisemmassa vaiheessa tuen tarpeen, ja pystytään aikaisemmassa vaiheessa puuttumaan siihen”, Niina-Kaisa toteaa.
Tällä hetkellä hankkeen avulla voidaan nähdä, kuinka paljon on lapsia, joilla on riski ongelmallisiin poissaoloihin, jotka tarvitsevat tukea kouluun kiinnittymiseen ja jotka ovat suuressa riskissä tipahtaa pois perusopetuksesta. Lisäksi tiedetään, missä nämä lapset ovat.
“Tiedon avulla nähdään missä tuen tarpeessa olevat lapset ovat ja ketkä ovat matkalla tuen tarpeeseen, se on se arvo. Datan avulla voidaan esimerkiksi etsiä kunnasta erilaisia riskiryhmiä ja suunnata resursseja sinne, jotta orastavat tuen tarpeet eivät realisoituisi. Yhtä tärkeää on, että pystytään löytämään datasta niitä ryhmiä, joilla menee poikkeuksellisen hyvin ja oppia siitä mitä siellä on tehty paikallisesti poikkeuksellisen onnistuneesti ja hyvin tuloksin”, Niina-Kaisa muistuttaa.
Ajan myötä alustalle alkaa kertyä myös historiatietoa, jolloin datassa näkyvät myös hyvinvoinnin ja oppimisen trendit pidemmältä aikaväliltä.
Lisäksi kentällä tarvitaan myös konkreettisia keinoja lasten ja nuorten tukemiseen. Tähän tarpeeseen on hankkeessa kehitetty Läsnäolomalli, joka täydentää koulujen olemassa olevaa poissaolomallia. Malli sisältää toimintaohjeita kouluun kiinnittymisen tukemiseen sekä tilanteisiin, joissa oppijalle on kertynyt poissaoloja. Tämä materiaali löytyy vapaasti kaikkien hyödynnettäväksi hankkeen verkkosivuilta.
Tiedon hyödyntämisen osalta tulevaisuuden mahdollisuuksia on olemassa runsaasti. Niina-Kaisa listaakin hankkeen näkökulmasta kolme mielenkiintoista tulevaisuuden kehittämisideaa:
- Kunnan työntekijöiden hyvinvointitiedon yhdistäminen samalle alustalle, jolloin voidaan tutkia korreloivatko tulokset oppijoiden tuen tarpeen kanssa.
- Koneoppimisen hyödyntäminen ennustamaan, mitä ongelmia tai onnistumisia todennäköisesti on tulossa.
- Järjestelmätasolla automatisoinnin hyödyntäminen edelleen vähentämään opettajan tekemää manuaalista työtä.
Virhe! Tietoja ei voitu hakea. Yritä myöhemmin uudelleen.