Kuuntele jakso tästä:
WilmaCast-podcastin kolmas jakso käsittelee opettajan työn merkitystä yhteiskunnassa, nyt ja tulevaisuudessa. Jakson vieras, Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto pohtii opettajan työarjen muutosta, haasteita ja niiden ratkaisuja.
Katarinalla on taustallaan pitkä työmarkkina- ja edunvalvontahistoria eri palkansaajien keskusjärjestöissä ja ammattiliitoissa. Lisäksi hän on toiminut urallaan 10 vuotta tanssinopettajana Teatterikorkeakoulussa.
Opettajan työ on isossa murroksessa
Opettajien työarjen muutos on herättänyt viimeisten vuosien aikana paljon keskustelua koulujärjestelmään ja koulutukseen tehtyjen muutosten johdosta, Katarina toteaa. OAJ:n edustajana hän on huomannut, että opettajien työtehtävät ovat lisääntyneet ja opettajan työnkuvaan on tuotu lisää hallinnollista työtä, mutta resursseja ei ole lisätty. Samanaikaisesti oppimisen haasteet ovat lapsilla ja nuorilla lisääntyneet. Katarinan mukaan aihetta on mahdollista lähestyä useasta eri näkökulmasta:
“Ensinnäkin yhteiskunta, odotukset ja työelämä ovat olleet isossa muutoksessa. Koulutuspolitiikka ja sen merkitys sekä rahoitus ovat muuttuneet todella paljon. Lisäksi esimerkiksi digitalisaatio on tullut vaikuttamaan todella paljon opettajan työhön.”
“Tämä kaikki kokonaisuudessaan on vaikuttanut siihen, että opettajan työ on entistä vaativampaa, ja raskaampaa. Mutta itse haluan kuitenkin korostaa sitä, että opettajan työ on myöskin äärettömän palkitsevaa ja antoisaa”, Katarina sanoo.
Sama teema näkyy myös Wilman Opettajakyselyn tuloksissa: opettajan työstä nautitaan, mutta kasvanut työn kuormittavuus heikentää palautumista.
Ratkaisuehdotuksia opettajapulaan ja työn kuormittavuuteen
Tällä hetkellä opettajapula näkyy Katarinan mukaan läpi koko oppimis- ja koulutusketjun. Eniten pulaa on erityisopettajista ja varhaiskasvatuksen puolella.
“Pedagogiset lähtökohdat ovat todella tärkeitä varhaiskasvatuksessa, ja siellä jos lähtee jo ne oppimisen haasteet liikkeelle ja niitä ei saada siellä otettua haltuun, kumuloituu tämä kun siirrytään peruskouluun”, hän muistuttaa.
Myös sijaistilanne saattaa monilla koulutusasteilla olla haastava. Varsinkin varhaiskasvatuksen opettajapulassa sijaisten ja opettajien jatkuva vaihtuminen luo lapselle turvattomuuden tunnetta, sillä pieni lapsi kaipaa turvaa ja systemaattista oppimisen tukea. OAJ:n ratkaisuehdotus on perustaa tulevaisuudessa opettajarekisteri, jonka avulla koulutustarpeita pystytään ennakoimaan pitkällä aikavälillä paremmin.
Opetusala ja opettajien työ kiinnostaa edelleen opiskelijoita, ja alan koulutukseen on hakijoita. Silti tunnistettu haaste täytyy saada taklattua.
“Itse pidän todella tärkeänä, että koulutuksen perusrahoitusta lisätään riittävästi ja turvataan riittävät resurssit. Kyse on toki palkkauksesta, työolosuhteista ja työhyvinvoinnista kokonaisuudessaan”, Katarina toteaa.
Katarina kertoo OAJ:n nostaneen lukuvuoden käynnistyessä omaksi keskeisimmäksi tavoitteekseen työrauhan palauttamisen kouluihin. Tarkoituksena on varmistaa oppimisen edellytykset mahdollisimman hyvin ja tukea opettajien jaksamista.
“Karsitaan niin sanotusti kaikki ylimääräinen, jolloin pystyttäisiin keskittymään puhtaasti opetukseen, turvattaisiin opetuksen laatu ja oppilaat, ja lapset ja nuoret saisivat keskittyä siihen oppimiseen”, Katarina listaa.
Katarina myös korostaa, että työssä uupuminen on pitkälti myös johtamis- ja töiden järjestelykysymys. Erityisesti nuorilta opettajilta on tullut viestiä, että työn määrä ja vaativuus ovat yllättäneet.
“Siinä mielessä pidän todella tärkeänä mentorointia, jota olemme OAJ:ssa nostaneet, että vastavalmistuneille alalle tuleville opettajille tarjottaisiin kahden vuoden mentorointi, eli perehdyttämisen lisäksi tuettaisiin sitä työhön kiinnittymistä ja työssä pysymistä. Itse ala ja työ on aivan mahtavaa ja merkityksellistä! Nyt pitäisi vaan karsia, ikään kuin saada ne resurssit riittämään ja päästä siihen perustehtävän äärelle.”
Huomio oppimisen tuen vahvistamiseen
Tavoite inkluusiossa, eli kaikille yhteisessä ja yhdenvertaisessa koulussa on Katarinan mukaan ollut hyvä, sillä inkluusio vahvistaa yhdenvertaisuutta. Käytännössä tavoite ei ole kuitenkaan toteutunut, sillä oppimisen edellytyksiä ei pystytä turvaamaan resurssipulan takia heille, joilla oppimisessa on haasteita.
“Lähtökohta ja ajatus on todella kaunis ja hyvä, mutta kun oppimisen tukea, resursseja ja erityisopettajia tai -luokkia ei ole saatavilla riittävästi, (inkluusio) on aiheuttanut käytännössä paljon kuormitusta opettajan arkeen ja näkyy myös oppimisen tuloksissa ja opetuksen laadussa”, Katarina kertoo.
“Pidän epätodennäköisenä, että lähdettäisiin purkamaan inkluusiota ja haettaisiin jotain uutta mallia. Ainakin ensimmäisten askeleiden tulisi olla sellaiset, että saataisiin oppimisen tuki toimivammaksi ja myöskin erityisopettajia riittävästi”, hän pohtii.
Oppimisen tuki käytännössä
Erityisen, eli säännöllisen ja pitkäaikaisen tuen tarpeessa olevien lasten määrä on viime vuonna kasvanut. Yhtä yksittäistä selittävää tekijää erityisen tuen tarpeen kasvuun ei Katarinan mukaan voida mainita, mutta ryhmäkokojen kasvu ja resurssien riittämättömyys, sekä yhteiskunnan muutokset kuten digitalisaatio ovat osaltaan vaikuttaneet tilanteeseen.
“Meille on mahdollistettu kolmiportainen tuki, joka sisältää yleisen, tehostetun ja erityisen tuen. Kaikista haastavammissa tilanteissa olevat oppijat, heillä on mahdollisuus saada erityistä tukea. Se on kuitenkin hyvin byrokraattinen, lainsäädännöllisesti epätäsmällinen ja sitä ei pystytä turvaamaan riittävästi sillä tasolla kuin olisi tarve”, Katarina toteaa.
Erityistä tukea tulisi hänen mukaansa täsmentää, ja vähentää tulkinnanvaraisuutta sen osalta, kenellä tukea on oikeus saada.
Tietoa tutkimuksista ja hankkeista
Toisen asteen maksuttomuudesta lupaavia tuloksia
Katarina kertoo OAJ:n kannattaneen maksutonta toista astetta, ja odottavansa sen suhteen mielenkiinnolla tuloksia pidemmältä aikaväliltä. Tähän asti tulokset ovat olleet jopa lupaavampia kuin osattiin odottaa: juuri julkaistussa lukiolaisbarometrissa halukkuus hakeutua lukio-opintoihin on lisääntynyt. Tämä tukee Katarinan mukaan osaamisen kehittämistä ja koulutustason nostoa.
“Kansainvälisissä kilpailuissa Suomen vahvuus on nimenomaan vahva osaaminen. Ollaan tuudittauduttu pitkään siihen, että meillä on maailman parhaimpia koulujärjestelmiä. Nyt ollaan taitekohdassa, jossa kaikki tulokset oppimisen suhteen ovat huolestuttavia. Nyt on aika kääntää uusi lehti ja alkaa tarkastelemaan koulutusta ja osaamisen merkitystä ihan eri näkökulmasta. Pidetään Suomi vahvana osaajamaana ja turvataan oppimisen polku varhaiskasvatuksesta aina nivelvaiheiden yli korkeakoulutukseen ja yliopistoon saakka”, Katarina sanoo.
Työolobarometri nosti esille jaksamiseen liittyvät haasteet
OAJ julkaisee joka toinen vuosi opetusalan työolobarometrin. Uusimman kyselyn mukaan enemmistö vastaajista kokee merkittävääkin uupumista omassa työssään – työstä ei ehditä palautua, ja työn määrän kasvaessa se valuu iltoihin ja viikonloppuihin.
“Omaa työmäärää ja -aikaa täytyy ja kannattaa seurata. Pidän todella tärkeänä sitä, että opettajat muistaisivat olla matalalla kynnyksellä yhteydessä luottamusmieheen, työsuojeluvaltuutettuun, työterveyshuoltoon tai rehtoriin, jos tuntuu että työn määrä on liiallinen tai uupumusta uhkaa tulla”, Katarina sanoo.
“Toivoisin että yhteiskunnassa arvostettaisiin myöskin käytännössä opettajan tekemää työtä ja nähtäisiin, että sehän on investointia koko ajan tulevaisuuteen yhteiskunnan ja työmarkkinoiden hyväksi. Se on tietysti oma keskeisin missio ja tehtävä, että opettajien työn arvostusta ja merkitystä nostettaisiin käytännössä ja myöskin päättäjät ymmärtäisivät työn merkityksen päätöksenteossa, ja kun pohditaan kuinka paljon koulutukseen satsataan rahaa. Toki julkinen talous on haastavassa tilanteessa, mutta näkisin, että koulutuksesta leikkaaminen on samalla leikkaamista tulevaisuudesta”, hän jatkaa.
OAJ:n puheenjohtajan terveiset opettajille ja oppijoille
“Toivon kaikesta sydämestäni erittäin paljon jaksamista ja työn iloa kaikille opettajille – ja armollisuutta. Haluan että jokainen opettaja tuntee sen työn arvokkuuden ja merkityksen. Kaikille oppijoille toivon oppimisen iloa!”, Katarina päättää.
Kuuntele WilmaCast-jakso:
Virhe! Tietoja ei voitu hakea. Yritä myöhemmin uudelleen.