Wilma-viesteissä usein kerrotaan koulussa tapahtuvista asioista: koepäivistä, kotitehtävistä, tapahtumista ja koulun arjesta. Lisäksi myös poissaoloista, myöhästymisistä ja mahdollisista häiriöistä tunnilla.
Viesteillä on suuri vaikutus siihen, miten oppilas näkee itsensä oppijana. Jos viestit ovat positiivisia, jää oppilaalle positiivinen kuva omasta koulumenestyksestä ja osaamisestaan. Jos viestit ovat jatkuvasti negatiivisia, voi oppilaan minäkuva vääristyä, jolloin oppilas alkaa toteuttamaan negatiivista palautetta.
>> Lue miten Nurmijärvellä toteutetaan positiivista viestintää opetusarjessa.
Wilman viestintätutkimuksen mukaan Wilma on lähes aina ensimmäinen tapa ottaa yhteyttä liittyen huoleen oppilaasta. Tutkimuksen mukaan opettajat ja huoltajat kokevat Wilman käteväksi tavaksi olla yhteydessä, mutta kasvotusten tapahtuvat keskustelut ovat silti molempien mielestä tärkeitä.
Wilma-merkintöihin ja -viestintään voi opettajalla olla toisinaan rajallisesti aikaa. Jotkut opettajat saattavat käyttää myös omaa tauko- ja vapaa-aikaansa viestintään. Opettajalle Wilma-viestin lähettäminen voi olla rutiinisuoritus, joka tehdään niin tehokkaasti kuin vain voi, sillä tärkeämpää ajankäyttöä ovat itse opetustyö ja vuorovaikutus oppilaiden kanssa. Huoltaja puolestaan ei pääse todistamaan koulussa tapahtuvaa vuorovaikutusta, jolloin ainoa tieto koulupäivän sujumisesta saattaa tulla vauhdilla kirjoitetusta Wilma-viestistä.
Avaimet onnistuneeseen viestintään ovat avoimuus, selkeys ja monipuolisuus
1. Ole informatiivinen ja johdonmukainen
Kodin ja koulun yhteistyöstä puhutaan tänä päivänä kumppanuutena. Kunnollista kumppanuussuhdetta ei voi rakentaa ilman aktiivista ja sujuvaa viestintää, sillä molemmat osapuolet tarvitsevat jatkuvaa tietoa siitä, missä mennään. Viesti siis riittävän usein.
Panosta informatiivisuuteen, jotta kaikki osapuolet tietävät, mitä on tapahtumassa seuraavaksi. Inhottavat yllätykset luovat rasitetta kumppanuussuhteeseen.
Joskus vastaan tulee myös sellaisia asioita, joita ei välttämättä haluaisi kirjoittaa Wilma-viestiin. Tällöin kannattaa tarttua puhelimeen ja käydä keskustelu mieluummin puhelimitse tai jopa kasvotusten.
2. Panosta selkeyteen
Kerro selkeästi mitä haluat vastaanottajan ymmärtävän. Viestinnässä on aina riski, että vastaanottaja ei ymmärrä, mitä viestin lähettäjä on yrittänyt sanoa. Väärinymmärrykset johtavat epäluottamukseen ja ylimääräiseen viestintäsäätöön, joilla on huono vaikutus kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön.
3. Anna monipuolista palautetta
Positiivisella palautteella on valtava merkitys oppilaan kehityksen kannalta. Helsingin yliopiston tutkimusten mukaan monet oppilaat saavat tänä päivänä enemmän negatiivista tai neutraalia kuin kannustavaa palautetta. Oppilaat myös rakentavat omaa minäkuvaansa palautteen pohjalta. Jos oppilas saa paljon negatiivista palautetta, voi hän alkaa näkemään itseään yhä enemmän palautteen kautta, jolloin palautteesta muodostuu itseään toteuttava ennuste.
Tutkimusten mukaan huoltajat voivat kokea palautteen myös negatiivisemmaksi kuin mitä opettajan on ollut tarkoitus viestiä. Kun huoltaja lukee palautteen, on se hänelle ainoa pilkahdus siitä, mitä päivän aikana konkreettisesti on tapahtunut. Vaikka koulupäivän aikana oppilaalla olisi ollut monta tähtihetkeä, saattavat ne jäädä huonon Wilma-viestin varjoon.
Kehitämme jatkuvasti Wilman toimintoja, jotta viestintä ja Wilman käyttö olisi mahdollisimman helppoa. Voit lähettää meille palautetta Wilman toiminnoista palautelomakkeen kautta.
Suosittelemme lukulistalle myös:
- Positiivinen Wilma-viestintä tukee positiivista pedagogiikkaa Nurmijärvellä
- Positiivinen viestintä rakentaa kannustavaa kulttuuria kodin ja koulun vuorovaikutukseen
- Tehosta varhaiskasvatuksen viestintää: 5 syytä ottaa Wilma mukaan päiväkodin arkeen
- Wilma-viestintä kehittämisen kohteena – tavoitteena koulumaailman arjen helpottaminen
Tämän artikkelin taustamateriaalina on käytetty Anne-Mari Kuusimäen vuonna 2021 julkaistua väitöskirjaa The views of Finnish parents and teachers on digital communication in the home-school partnership, Sanna Oinaksen vuonna 2021 e-Erikassa julkaistua artikkelia Teknologiavälitteinen palaute – moderni kontrollin väline vai oppimisprosessin tuki? ja Wilman viestintätutkimusta.
Virhe! Tietoja ei voitu hakea. Yritä myöhemmin uudelleen.