Kuuntele jakso tästä:
Lapset ja nuoret elävät yhä enemmän digitaalisissa ympäristöissä niin kotona kuin koulupäivien aikana. Ihmisenä olemisen taitojen pitääkin toteutua sekä kasvotusten että digissä, toteaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) kouluyhteistyön ja digitaalisen nuorisotyön päällikkö Paula Aalto.
Paula toimii työssään tunnettujen kiusaamisen vastaisten ohjelmien, kuten tukioppilastoiminnan sekä Koulurauha-ohjelman parissa. Lisäksi hänen tiimiinsä kuuluu mediakasvatusta, nuorten oma verkkosivusto nuortennetti.fi sekä Selviydytään kiusaamisesta -toiminta, joka järjestää verkkovertaisryhmiä kiusaamista kokeneille nuorille.
Miten lapset ja nuoret voivat?
Paula nostaa esiin viimeaikaisten selvitysten ja tutkimusten, kuten kouluterveyskyselyn ja nuorisobarometrin pohjalta asioita, joiden äärelle tulisi nuorten jaksamisessa pysähtyä:
- Tulosten pohjalta näyttää siltä, että kiusaaminen on yleistynyt kaikilla oppiasteilla.
- Nuorten mielenterveyden haasteet ovat pinnalla, ja ahdistuneisuuden juurisyihin tulisi syventyä lisää.
Hän peräänkuuluttaa lempeän puheen tärkeyttä suorituskeskeisessä ja joskus hyvin vertailukeskeisessäkin maailmassa: “tarvitaan enemmän hyväksyvää puhetta – ‘mä oon hyvä just tällaisena kuin oon’”.
Kasvokkain tapahtuva kanssakäyminen ja digitaalinen maailma ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa, sillä esimerkiksi koulukiusaamista voi tapahtua koulussa, verkossa koulupäivän aikana tai sen jälkeen. MLL:n kiusaamisen vastaisessa työssä kiusaamista lähestytään usein myönteisellä kulmalla kaveritaitojen ja osallisuuden näkökulmasta, Paula kertoo.
Lapsia ja nuoria aktivoidaan osallistumaan oman koulun ja yhteisön hyvinvointityöhön, sekä vaikuttamaan myönteisesti kouluilmapiiriin. Esimerkiksi tukioppilastoiminta tuo nuorten toimijuuden ja osallisuuden hyvin esiin kiusaamisen vastaisessa ja kouluhyvinvointia rakentavassa työssä, hän sanoo.
“Jokaisen teolla ja käytöksellä on väliä ja kaikella tähdätään yhteisön normeihin vaikuttamiseen. Siihen, että ketään ei jäisi yksin ja että kiusaaminen ja ikävä kohtelu ei olisi ok”, Paula avaa MLL:n toimintaa.
Digitaalisessa nuorisotyössä hyödynnetään mediaa ja teknologiaa
Lapset ja nuoret elävät yhä digitalisoituneemmassa maailmassa, mikä tuo uusia mahdollisuuksia myös nuorisotyöhön. MLL:n työssä keskitytään ratkomaan haasteita ennaltaehkäisevästi nuorta auttavien palvelujen avulla.
Esimerkiksi nuortennetti.fi digitaalisen nuorisotyön kanavana mahdollistaa sen, että nuori voi osallistua sivuston tekemiseen ajasta, paikasta ja taustasta riippumatta. Verkkosivustolla on noin miljoona vuosittaista kävijää ja se sisältää kattavasti tietoa erilaisista nuoria koskevista ja heitä kiinnostavista aiheista. Kanavaa tehdään täysin nuorten ehdoilla, yhdessä heidän ja asiantuntijoiden kanssa. On tärkeää, että sivustolla voi esimerkiksi keskustella vaikeistakin aiheista, tai saada vertaistukea toisilta samanikäisiltä.
“Nuortennetti alustana valmentaa nuoria käyttämään omaa ääntään. Nuori oppii tuottamaan sisältöä ja olemaan aktiivinen toimija digitaalisessa ympäristöissä. Ja ehkä sen koko palvelun taika on se, että me moderoimme kaikkea, eli se on kiusaamisesta ja syrjinnästä vapaa alusta”, Paula avaa.
Paula kertoo Nuortennetin saaneen alkunsa jo noin 20 vuotta sitten, kun lasten ja nuorten puhelimeen vastaavat päivystäjät kaipasivat alustaa, johon ohjata lapsia ja nuoria lukemaan lisää heitä mietityttävistä aiheista, kuten ihmissuhteista, kiusaamisesta tai seksuaalisuudesta.
“Toivon, että podcastin kuunneltuaan jokainen, joka tekee nuorten kanssa töitä menee googlettamaan Nuortennetin, koska uskon, että se on todella hyvä työväline ihan kenelle tahansa nuorten kanssa toimivalle aikuiselle. Myös vanhemmalle se tarjoaa aikamoisen kurkistusikkunan nuorten maailmaan tänä päivänä”, hän kannustaa.
Mediakasvatus nykypäivänä: näin tuet mediataitojen kehittymistä
Lapset ja nuoret kasvavat mediakulttuurin keskellä, ja vuorovaikutus sekä oppiminen ovat muuttuneet entistä mediavälitteisemmiksi. Tarvitaan oikeanlaista ohjausta ja tukea, jotta lapsi oppii medialukutaitoa ja ymmärtää kuinka digitaalisissa ympäristöissä toimitaan turvallisesti, myönteisesti ja hyvinvointia ylläpitävällä tavalla.
“Mediataidot ja medialukutaito kehittyvät vain käytettäessä, mutta lasta ja nuorta ei voi jättää yksin niiden kanssa. Perheen ja aikuisen läsnäolo siinä kaikessa korostuu, ja se, että niistä asioista keskustellaan”, Paula painottaa.
Hän toteaa kouluissa tehtävän mediakasvatustyön olevan vahvasti mukana suomalaisessa opetuksessa, mutta sitä tehdään hyvin eri tavoin. Samalla hän korostaa vapaa-ajan ja vanhempien esimerkin roolia, ja kertoo, mitä jokaisen vanhemman kannattaisi mediakasvatuksessa huomioida:
- Juttele lapsen tai nuoren kanssa, ole utelias ja kiinnostunut. Kysy myös tyhmiä kysymyksiä. Kun lapsen kanssa on luonteva ja myönteinen keskusteluyhteys, myös huolenaiheista on helpompi puhua.
- Huolehdi ikätasoisesti mediankäytöstä. “Kansainvälisestikin vertailtuna Suomessa lapset saavat ihan poikkeuksellisen aikaisin puhelimen ja pääsee itsenäisesti käyttämään medioita, ja varsinkin jos siinä puhelimessa on pääsy Internetiin, sehän avaa aivan valtavan maailman. Tätä tilannetta voisi verrata siihen, että me annetaan sille viisi- tai kuusivuotiaalle 24-tuumainen pyörä missä on 18 vaihdetta ja tökätään se tuonne Mannerheimintielle.”
- Ole valmiina reagoimaan heti jos jotain sattuu tai tapahtuu. Vaikeisiinkin aiheisiin, kuten verkon kautta tapahtuvaan kiusaamiseen tulisi tarttua aktiivisesti.
- Rajaa puhelimen käyttöä. Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuuluu myös riittävä uni, ja lapselle voi olla vaikeaa laittaa puhelinta ja kiinnostavaa sisältöä pois illalla, kun pitäisi alkaa rauhoittua nukkumaan.
“Lopuksi haluan lähettää terveisiä kouluihin. Siellä on upeita ammattilaisia, ketkä tekee paljon töitä ja yhteistyötä meidän kanssa juuri sen eteen, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi turvallinen ja hyvä olla koulussa, ketään ei kiusattaisi ja että netissäkin opittaisi niitä toisia kunnioittavia ja vastuullisia mediataitoja”, Paula sanoo ja jatkaa: “Ja tietysti myös koteihin haluan lähettää terveisiä, että hyvin te vedätte, kaikesta huolimatta. Hyvä me!”
Kuuntele jakso tästä:
Virhe! Tietoja ei voitu hakea. Yritä myöhemmin uudelleen.