Kuuntele jakso tästä:
Miten kasvatat lapsestasi mukavan aikuisen? Miten vanhemmat ja koulu voivat toimia yhdessä hyvinvoinnin tukena? Wilman podcastissa pureudutaan tällä kertaa yhdessä lastenpsykiatrian professori Kaija Puuran kanssa lasten ja nuorten hyvinvointiin.
Kaija Puura toimii lastenpsykiatrina sekä tutkijana pienten lasten mielenterveyden hankkeissa. Tällä hetkellä hän tutkii digitaalisten välineiden mahdollisuuksia lasten mielenterveyden tukemisessa, häiriöiden ennaltaehkäisemisessä sekä lasten ja nuorten psykiatrisessa hoidossa. Hän on myös kirjoittanut kirjan Näin kasvatat lapsestasi mukavan aikuisen, joka opastaa käytännön esimerkein tunnetaitojen ja perheen sisäisen yhteispelin vahvistamisessa.
“Olen 30 vuotta toiminut lastenpsykiatrina eli oikeastaan nähnyt juuri niitä lapsia, joilla aina välillä on tosi paha olla. Ja se mitä opiskelijat joskus kysyy minulta, että miten jaksan edelleenkin olla iloinen ja nauttia työstäni, niin se toinen puoli tietysti on se, että lapsissa on myöskin valtava kapasiteetti parantumiseen ja se on ihan mahtavaa kun näkee että voi auttaa jotain lasta ja perhettä”, Kaija kertoo.
Hyvinvointia edistämässä – Mikä lapsia ja nuoria kuormittaa?
Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi puhuttaa nykyään paljon: lasten ja nuorten mielialaan liittyvät ongelmat ovat kasvaneet ja mielenterveysperustaiset hoitokäynnit nousseet. Kasvaneet haasteet näkyvät myös opiskeluhuoltopalveluissa.
Maailma ympärillämme muuttuu jatkuvasti ja vanhempien sekä lasten ja nuorten parissa toimivien aikuisten saattaakin välillä olla vaikea tunnistaa tai ymmärtää, mitkä asiat lapsia nykymaailmassa kuormittavat. Vanhat tutut ilmiöt näyttäytyvät uusien digitaalisten työkalujen myötä uudella tavalla.
“Sanoisin että ne asiat mitkä meidän lapsia kuormittaa, ovat tietyssä mielessä niitä ihan samoja, mutta ne mekanismit tai välineet millä se kuormitus tulee – se on se, missä me olemme tipahtaneet kyydistä”, Kaija toteaa.
Kaija mainitsee lapsia ja nuoria kuormittavan tällä hetkellä erityisesti:
- Vanhempien jaksaminen
“Lapset ovat hyvin lojaaleja ja noukkivat kyllä niistä sanomattomistakin viesteistä sen, että milloin asiat ovat huonosti ja kantavat huolta.” - Kaverisuhteet
“Yksinäisyys on yksi niistä asioista meidän yhteiskunnassa, joka on hankala pulma kautta elämänkaaren, ja se on hankala pulma myös lapsille ja nuorille. Onko se jota pyydetään mukaan asioihin, vai onko se joka jätetään ulkopuolelle?” - Ulkonäköpaineet
- Sosiaalinen media ja sen mukanaan tuomat haasteet
“On tämä tämmöinen kauheus, että pitäisi olla koko ajan saatavilla ettei vaan jää mistään paitsi. Tästä on tullut yksi ulossulkemisen tai syrjimisen voimakas muoto, että jos se kanava missä kaverit on lakkaa laulamasta, niin tiedät että oot ‘out’. Tämäkin alkaa varhain, jo siellä esikouluiässä.” - Ilmastonmuutos
- Muut ajankohtaiset yhteiskunnan ja maailmanlaajuiset asiat kuten koronapandemia ja poliittinen tilanne
Tukea ja ennaltaehkäisevää toimintaa
Miten vanhemmat ja muut lasten kanssa toimivat aikuiset voisivat parhaiten tukea lapsia nykyajan huolissa?
“No siihen ei ole oikeastaan mitään muuta vaihtoehtoa kuin se, että voitaisiin pysähtyä ja kuunnella, siellä koulussakin voisi olla joku tunnin alku maanantaina tai vaikka joka päivä, jolloin vaan puhuttaisiin siitä, että hei, mitä teille kuuluu. Sitten kun sieltä nousisi asioita, niin se mitä aikuinen voi tehdä on kuunnella se huoli ja vastata niin hyvin kuin osaa, totuudessa pysyen”, Kaija sanoo.
Haasteiden ja ongelmien eskaloitumista voi myös pyrkiä ennaltaehkäisemään huomioimalla tilanteet, joissa lapsen tai nuoren käyttäytyminen yhtäkkiä muuttuu tai havaitsemalla ryhmässä vallitsevaa ilmapiiriä, kuten esimerkiksi hiljaista hihittelyä tai näkyvämpääkin kiusaamista, Kaija pohtii.
“Tähän toivoisin kyllä myöskin opettajille todella paljon enemmän tukea, koulutusta ja ohjausta hankalien tilanteiden käsittelemiseen”, hän toteaa.
Näin kasvatat lapsestasi mukavan aikuisen – vuorovaikutusta ja yhteistyötä
Kaija korostaa lasten kasvavan vuorovaikutuksen keskellä, mihin vaikuttavat yhdessä niin vanhemmat, koulu kuin harrastuksetkin.
“Keskiössä on lapsi, vanhemmat on siinä lähellä ja se on se ydin mistä kaikki lähtee. Se on se tärkein vuorovaikutus, johon sitten vaikuttaa kaikki muut kerrokset: lainsäädäntö, työelämä ja kaikki mikä vaikuttaa siihen, miten jaksamme olla vanhempia. Meidän pitäisi tehdä kaikkemme, jotta vanhemmat jaksaisivat olla vuorovaikutuksessa niin, että se tukee lapsen kehitystä”, Kaija painottaa ja jatkaa:
“Toivoisin, että me yhteiskunnassa ajattelisimme niin päin, että se ei ole joko vanhemmat tai koulu, vaan se on sekä vanhemmat, koulu että harrastukset – kuka tahansa aikuinen, joka näkee lapset jossakin hankalassa tilanteessa.”
Yhdeksi kasvatuksen tärkeimmistä kulmakivistä Kaija nostaa tunnetaitojen opettamisen: opetetaan jo pienille lapsille tunnistamaan tietty tunne ja sanoittamaan se. Myös lasten käyttäytymisen ja toiminnan ohjaaminen on tärkeää, hän muistuttaa.
“Puututaan toimintaan sanomalla mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Lempeällä, ei-rankaisevalla otteella opetetaan lapset miettimään syytä ja seurausta. Myös empatiaa on ihan mahdollista opetella. Meidän pitäisi palata lastenkin kanssa miettimään sitä, mikä on oikein ja mikä on väärin itseä ja toisia kohtaan.”
Lopuksi Kaija toivoo myös lisääntyvää dialogia vanhempien ja opettajien välillä:
“Vanhemmat ja opettajat, tehkää yhteistyötä”, hän päättää.
Kuuntele jakso tästä:
Virhe! Tietoja ei voitu hakea. Yritä myöhemmin uudelleen.